You are currently browsing the monthly archive for kesäkuu 2012.

k

Kirjataan tämäkin ylös. Täällä on toisinaan myös lämmintä. Ainakin kerran kesässä 20 astetta koko päivän, myös varjossa. Oltiin ulkona koko päivä ja syötiin jäätelöä. Päivän päätteeksi savukalaa nuotiolla.

Mainokset

k

Mansikkakakku, belgialaisia mansikoita säästelemättä. Kyllä se niin on, että kun on vaikkapa tuolla Belgiassa käynyt ja paikalliselle torilla heidän mansikoitaan syönyt niin eivät ne oikeasti kotimaisista ratkaisevasti eroa, hyviä ovat. Että ei ole pakko olla suomalaista, varsinkaan jos sitä ei ole tarjolla. Muut ovat varmaan jo kauan sitten maistelleet suklaaseen kastettuja mansikoita, mutta minä söin ekat vasta keväällä Luxemburgissa. Valkosuklaaseen kastettu mansikkavarras oli ihan parasta mitä on ja niinpä minäkin tein kakun päälle valkosuklaamansikoita.

k

k

Kokkoa piti hiukan hakea ja lopulta päädyimme sen ainoan lehdessä ilmoitetun kokon ääreen, Hotelli Kultahipun rantaan.  Olisi ollut kiva löytää jokin vähän syrjäisempi paikka, vaan eipä löytynyt. Rannassa kovasti kohistiin, kun Johanna Tukiainen oli saapunut kylään yllätyskeikalle kyseiseen hotelliin. Eipä näkynyt naista sentään kokolla, hyvä niin.

Modernin luonnonystävän juhannustaika: kuvaa 7 kukkaa kameralla / kännykällä ja laita se nukkumaan mennessäsi tyynyn alle, niin näet tulevan puolison unessa. Minä keräsin tänään kameraani Mesimarjan, Kissankäpälän, Tunturikurjenherneen (?), Lapinorvokin, Kulleron,  Ruohokanukan ja Suo-orvokin (?).

k

k

Kukkien myötä Hyvää Juhannusta kaikille!

k

Mies hankki meille taas ruokaa pöytään.

Vielä kun olisi oma lehmä niin eihän sitä tarvitsisi kaupassa käydäkään.

Tässä muutamia otoksia tämän päivän pieneltä kävelyretkeltä mökin lähistöltä. Löysin kukkia; Hillan, Suokukan ja Mustikan. Myös Suopursut kukkivat.

k

k

k

k

Alkutalvesta mies väitti nähneensä lähimetsässä kaksi maakotkaa. En uskonut, kun en ymmärtänyt mitä ne olisivat niin lähellä asutusta tehneet. Tänään aloin uskoa, sillä metsiköstä löytyi porojen hautausmaa. Raatoja ne olivat syömässä.

k

k

Kotkia ei tänään näkynyt mutta ystävämme Leppälintu pyöri taas pihalla. Sain kuvankin.

k

k

Tiistai illalla oli kova sade ja pieni ukkonen. Samaan aikaan kesäöinen aurinko paistoi kirkkaasti. Voi Mikko Alatalo minkä olet tehnyt. Päässä soi aina tuollaisina hetkinä vain se yksi kappale.

k

k

Tänään löysin viimein kukkia. Mies vinkkasi, että joen rannalla kosken mutkassa kasvaa rentukka.

k

k

Tänään illalla on aivan täydellinen sää. Lämmintä, tyyntä. Savustettiin kalaa nuotiolla. Kun edelliset oli syöty pois, kävi mies hakemassa lisää. Harjusta nousee.

k

k

Kävimme eilen Ivalon Kesämarkkinoilla. No joo, ei ollut kovin kesäistä. Ostimme lakunauhoja ja kesäkukkia. Istutin Marketat ruukkuun ja raahasin postilaatikolle. Jos ne siellä piristäisivät ohikulkijoita ja posti-patea (tai sitten päätyvät ohikulkevan poron aamupalaksi). Postinjakaja onkin viimepäivinä ahkerasti kantanut laatikkoomme paketteja ja kortteja ensiviikon syntymäpäiväsankarille.

Tulimmekin takaisin kotiin jo eilen illalla. Maailman pohjoisreunalla käynti maksoi niin paljon, ettei huvittanut enää maksaa yhtään kruunua yöpymisestä ja syömisestä maassaan. Mokomat öljypohatat. Nordkapissa silkasta olemisen ilosta piti maksaa 113 euroa. Kyseiselle saarelle vie hieno tie kallionkielekkeillä ja tunneleissa läpi vuorten ja ali meren. Tunnelimaksu 145 NOK per auto + 47 NOK per lisämatkustaja (yli 4 vuotiaista lapsista vielä lisää) ja tämä pitä maksaa molempiin suuntiin. Lisäksi varsinaisen maailman reunan lähestyminen maksoi 235 NOK per aikuinen. Ja siihen vielä lisäksi pitsat läheisessä Honningsvågin kylässä 423 NOK. Eikä ollut kallein ravintola, ainoa kenties.

k

k

Poissaollessamme oli pihallamme vieraillut orvokkivihaaja jo toistamiseen. Silloin kun vietimme yön metsässä, oli orvokkini heitetty alas rappuselta. Syytin tuulenpuuskaa vaikka hieman mietitytti kun aiemmet eivätkä myöhemmätkään tuulenpuuskat onnistuneet liikauttamaan kukkasta lain. Nyt orvokki oli taas pitkin pihaa, ihan ulkona ruukusta asti ja lisäksi siitä oli nyysitty oksia. Olisikohan syyllinen pupu, poro vai jokin kanalintu. Ilkeämielinen joka tapauksessa.

k

Kyllä meidän suomalaisten olisi syytä tuntea suurta kateutta naapuriamme Norjaa kohtaan. Heillä on jäämeri, vuonoja, vuorovesi-ilmiö, vuoria, tunneleita ja kevätkin pidemmällä. Saavuimme Norjaan Kilpisjärven kautta ja ensimmäisen yön telttailimme leirintäalueella Tromssassa. Hiukan meinasi aamuyöstä tulla vilu, jotenka täksi yöksi Altaan vuokrasimme mökin. Pirun kallista täällä tietenkin on, siksi emme yövy hotelleissa.

k

k

Oli aivan ihania porovauvoja matkalla Inarista Muonioon. Juoksutimme niitä tietenkin auton edessä monta sataa metriä. Oma oli valintansa.

k

Kun pihalla ei kuki muu kuin äidiltä saamani orvokki, piti kehittää muuta somistusta. Maalasimme pojan kanssa kivistä eläimiä. Minulla sattui olemaan eräästä toisesta projektista jääneet mustan ja valkoisen maalin jämät ja niillä sitten pärjäiltiin. Punainen maali olisi ihanaa omistaa. Tekisin paljon pieniä leppäkerttuja.

Huomenna sitä mennään taas reissuun. Tälläkertaa käydään heittämässä pieni autolenkki Norjan puolelle mm. Nordkappiin.

Karkausvuosi Ivalossa alkaa syyskuun lopulla. Minä 27v., mies ~30v. ja poika 3v. Ei tämä mikään kolmenkympinkriisi ole, eipä. Katsotaan miten käy.