k

Mansikkakakku, belgialaisia mansikoita säästelemättä. Kyllä se niin on, että kun on vaikkapa tuolla Belgiassa käynyt ja paikalliselle torilla heidän mansikoitaan syönyt niin eivät ne oikeasti kotimaisista ratkaisevasti eroa, hyviä ovat. Että ei ole pakko olla suomalaista, varsinkaan jos sitä ei ole tarjolla. Muut ovat varmaan jo kauan sitten maistelleet suklaaseen kastettuja mansikoita, mutta minä söin ekat vasta keväällä Luxemburgissa. Valkosuklaaseen kastettu mansikkavarras oli ihan parasta mitä on ja niinpä minäkin tein kakun päälle valkosuklaamansikoita.

k

k

Kokkoa piti hiukan hakea ja lopulta päädyimme sen ainoan lehdessä ilmoitetun kokon ääreen, Hotelli Kultahipun rantaan.  Olisi ollut kiva löytää jokin vähän syrjäisempi paikka, vaan eipä löytynyt. Rannassa kovasti kohistiin, kun Johanna Tukiainen oli saapunut kylään yllätyskeikalle kyseiseen hotelliin. Eipä näkynyt naista sentään kokolla, hyvä niin.