You are currently browsing the monthly archive for elokuu 2012.

k

Kylmät yöt purevat punaa lehtiin. Vuosi alkaa käydä vähiin. Järjesteltävää riittää: päivähoitohakemuksia, sähkösopimuksia, vakuutus- ja pankkiasioita, osoitteen muutosilmoituksia, kamojen setvimistä kirppikselle… Työhakemuksiakin pitäisi kirjoitella. Mies suunnittelee vuodelle vielä loppuhuipennusta.

En sitäpaitsi ole vielä ehtinyt kaikkea mitä piti. En ole opetellut nypläämään pitsiä, en ole vieläkään kuvittanut kauan sitten kirjoittamaani lasten satua, en ole opettanut miestä tanssimaan salsaa ja ompelemattomia kankaitakin on vielä jokunen.

Toisaalta on ihana ajatus päästä taas omaan kotiin, omien tavaroiden kanssa, kun täällä ollaan oltu valmiiksi kalustetussa kämpässä. Mietin uuden asunnon pohjapiirrosta ja koitan muistella, mitä me oikein omistetaankaan ja mihin sen sitten sijoittaisi. Sen muistan että sänkyjä meillä ei ole. ..

Mainokset

Mies lähti etelään. Pääkaupunkiseudulle PR-matkalle. Reissun tavoitteena työsopimus. Ollaan siis pojan kanssa kaksin kotosalla. Se tarkoittaa, että rakennan paljon legoilla, teen rannalle ison hiekkakaupungin, suostun jopa pariin mielikuvitusleikkiin, soitan tärkeitä puheluja, laitan ovet yöksi lukkoon, siivoan, ideoin, teen ruoaksi kaalipataa ja pojalle mielensä mukaista sipulitonta liha-perunalaatikkoa.

k

k

Viimeiset Marketat raksin maljakkoon. Täällä alkaa jo syksy. Lehdet kellastuvat, puolukat punastuvat, sieniä on ihan kamalasti, yksi kylmä yö pehmensi juuri kypsyneet mustikat…

k

Miehen vanhemmat ovat luonamme vierailulla, joten meille tarjoutui tilaisuus lähteä pienelle patikoinnille kahden kesken miehen kanssa. Päädyimme Kultalan polulle. Matkaa lähimmältä tieltä oli 12 kilomatriä. Reitti sinällään oli melko mielenkiinnotonta harvaa metsikköä, mutta Ivalojokilaakson reunalla avautui melkoinen näköala. Alas joelle oli 565 rappusta ja itse Kultalan museoalueelle johti joen yli  pitkä riippusilta.

k

k

Illalla loikoilimme rantakivillä lämpimässä auringonpasteessa. Löysin kivenkolosista muutamia lähes kypsiä pieniä Mesimarjoja. Olen jo kauan etsiskellyt Mesimarjaa maistiaiseksi ja kyllä ne ovat ihan niin hyviä kuin kuvittelinkin. Kultaa sen sijaan ei näkynyt. Yövyimme autiotuvassa ja aamusta lähdimme kiipeämään ne samaiset 565 rappusta ylöspäin.

k

Tänään oli lämmintä. Ehkä ei ihan hellettä sentään, mutta lämmintä. Poika halusi rantaan kahlaamaan, eikä se vesi niin kamalalta tuntunut. On se kylmää, muttei kamalan kylmää. Siispä kun sauna lämpeni suuntasimme uimaan. Nyt on talviturkki heitetty. Jo oli aikakin. Mies ei vielä uskaltanut.

k

Vierailulla ovat miehen veli puolisoineen. Miesten aika on mennyt kalastaessa, me muut olemme olleet hengessä mukana,  Muutamia ruokakaloja on tullut. Tänään lähdimme koko porukalla kalareissulle Inarille. Rahalla saimme ison venheen, välineet, luvat ja kuskin käyttöömme koko päiväksi. Vedessä oli 13 vaappua yht´aikaa, vaan saalis, se jäi alamittaiseksi. Kaloja kyllä tuli, taimenia ja rautuja, mutta mitta ei täyttynyt. Suurimman n. 38 senttisen raudun sai miehen veli. Keli oli mainio, sitä ei voi syyttää, pilvistä mutta kuivaa ja vain vähän tuulta. Järvellä oli mukava matkustaa tilavalla veneellä. Selkää ja saaria tuossa järvessä riittäisi kierrettäväksi useaksi vuodeksi…

k

Nyt on juuri oikea aika mennä suolle ihan oravana ja hamstrata talven varalle. Hillat ovat kypsiä. Kävin eilen poimimassa kolme litraa. Tein hyvää hilloa ja hiukan pistin pakkaseen siltään. Viikonloppuna saisi varmaan vielä paremman saaliin, mutta meille on tulossa vieraita enkä tiedä saako heitä houkuteltua mättäille rämpimään. Edellinen  vieras, miehen työkaveri, lähti juuri pari päivää sitten ja jälleen uusia kyläilijöitä on ilmoittautunut. Majatalomme on melko täyteen buukattu.

Karkausvuosi Ivalossa alkaa syyskuun lopulla. Minä 27v., mies ~30v. ja poika 3v. Ei tämä mikään kolmenkympinkriisi ole, eipä. Katsotaan miten käy.