You are currently browsing the monthly archive for syyskuu 2012.


k

Kuva on otettu ensilumen aikaan viime vuonna. Silloin karkausvuosi oli vielä pääosin edessäpäin. Nyt on toisin. Kaikki on taas sullottu muuttolaatikoihin ja pakettiautoon. Sunnuntaina aikaisin lähdemme matkaan kohti Espoota välietappina Pieksämäki. On aika haikeaa jättää pohjoinen ja hirmu jänskää palata tutuille kulmille.

k

k

k

Mutta mutta, ei se vielä ihan ohi ole.

Vielä on seikkailuja varastossa joten pysykää kuulolla.

Mainokset

On tämä taas aikamoista. Ihan himmee stressi. Vihoviimeiset päivät käsillä. Viimeiset kerhot on kerhoiltu, vikat uinnit uimahallissa, viimeinen kauppareissu, viimeinen kalaretki… viimeinen ompelus, no ei ihan vielä.

Minulla on kuistilla tavoiteämpäri, jonka koitan täyttää puolukoilla ennen lähtöä. Aion myös leipoa vielä kerran karjalan piirakoita.

Ja tiedättekös mitä. Täällä satoi juuri lunta. On siis jo aikakin lähteä. Vaikka parhaat Lapin muistot liittyvät talveen. Pimeyteen ja kylmyyteen. Siihen ettei päivän valoisana hetkenä ehdi mitään tai sitten ei tarkene mitään ja siksi on ihan ok vaan istua sisällä takan edessä juomassa teetä. Ja toisaalta vauhdikkaisiin talviharrastuksiin: moottorikelkkailuun ja pitkään pulkkamäkeen.

k

Käytiin pienellä vaelluksella koko porukka. Patikoitavaa kertyi suunniteltua enemmän kun ei ollut Suzuki Jimnya. Jaksettiin kuitenkin perille, vaikka sadekin kiusasi. Kuoppajärven rannalla odotteli kota ja kodassa lämmittävä kamina. Yhden yön verran metsäiltiin tunturien katveessa. Mies kiipesi huipullekin. Saattoi olla viimeinen metsäretki tältä erää.

Ollaan pakattu sitä mukaa kun ollaan raaskittu. Ensi viikon perjantaina meille saapuu muuttoapua etelästä, sitten se on menoa.

k

Kävipä tässä ilmi sellainen, että johtuen muuttomme ajankohdasta suhteessa kunnallisvaaleihin olemme kutakuinkin menettäneet äänioikeutemme. Tai voimme toki sitten Espoossa käydä ennakkoäänestämässä jotakuta Näkkäläjärveä, mutta ketä kiinnostaa. Maistraatti sanoi: ”Olisitte muuttaneet aiemmin.” No eihän se niin toimi. Aion seuraavaksi tiedustella mahdollisuutta kotiäänestykseen, sillä minulle, autottomalle yksilölle, tuottaa kohtuutonta vaivaa päästä Espoosta äänestyspaikalle Ivaloon.

Toinen pikku takapakki muutoin niin auvoisaan paluuseemme etelä-Suomeen tuli Espoon kaupungilta, joka ilmoitti, ettei pojalle kertakaikkiaan löydy päivähoitopaikkaa mistään tulevan kotimme lähistöltä. Niin no lappilaisellehan hiukan reilu 3 kilometriä ei ole matka eikä mikään. Seitsemältä aamulla räntäsateessa kellokorttikaulassa se sitten kuitenkin saattaa tuntua aikamoiselta ponnistukselta minulle, autottomalle yksilölle. Eihän sitä vielä tiedä saanko edes töitä, joten saattaa minulla olla hyvin aikaa käyttää vaikka koko päivä päiväkotimatkoihin.

Sitä olen miettinyt, että mikseivät nämä suomiräpin/-reggaen ihmelapset tee mitään menevää kipaletta oravanpyörään paluun ihanuudesta. Kaikenmaailman lomailusta ja vapauteen juoksemisesta vaan lauletaan…

k

Täytyy tässä alkaa tekemään viimeisiä tekojaan pohjoisessa. Sellaisia, joita on puhuttu, muttei aiemmin saatu aikaiseksi. Kohta aika loppuu. Eilen käytiin tunturissa. Valloitettiin ruskainen Paalupää.

k

k

Vähän olen täällä tuntenut kateutta puuhista joita etelässä olisi ollut mahdollista tehdä: Pupu Tupuna -näytelmä Tervasaaren kesäteatterissa, HI Design -näyttely Kaapelitehtaalla, ilotulituksen SM-kisat, Helsinki Comedy Festival, Kädentaito -messut, Habitare -messut… Baana sentään taitaa olla paikoillaan vielä lokakuussakin, sen haluan kulkea. Ja Linnanmäen valokarnevaaliin ehditään myös.

Retkeiltiin hiukan sateisessa syyssäässä.

Tässä retken värit.

k

k

k

k

k

k

 

Jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt.

Tänne lensi eilen kaksi miestä. Miehen kavereita. Söivät poropaistin ja lähtivät metsään. Siellä ne nyt on ryyppy eikun ruskaretkellä eräällä autiotuvalla. Kalastavat ja kiipeävät tunturille kuulemma… tiedä mitä tekevät, tuskin kumminkaan puolukoita poimivat. Että varokaa te muut retkeilijät.

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa,

se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.

k

k

Mies teki viikonvaihteessa osoitteenmuutosilmoituksen postiin, sähköisesti. Postintulo lakkasi välittömästi. Ei pitänyt heti, vaan vasta syyskuun lopussa. On se kumma, että tuommoisessa äkkiä ajatellen satavarmassa netti-ilmoituksessakin on sitten sellainen inhimillinen heikoin lenkki, joka ei tajua katsoa päivämäärää sen vertaa tarkkaan, että huomaisi muutoksen astuvan voimaan vasta 30.9. Siinä sitten soiteltiin sinne ja tänne ja saatiin selville, että ei niitä sentään ihan Espooseen asti oltu ehditty postittaa. Onneksi ei, sillä siellä ei ole kuin keskeneräinen remonttityömaa.

Niin ja tämä ei ollut ensimmäinen kerta. Matkoille lähteissä on käynyt ihan samaa. Että heti kun vähän vihjataan että viikon tai parin päästä ei tarttis postia jakaa, sen kantaminen lopetetaan heti.

Karkausvuosi Ivalossa alkaa syyskuun lopulla. Minä 27v., mies ~30v. ja poika 3v. Ei tämä mikään kolmenkympinkriisi ole, eipä. Katsotaan miten käy.
Mainokset