You are currently browsing the monthly archive for lokakuu 2012.

k

Vein tänään pojan päiväkotiin. Se meni sinne ihan innoissaan. Mies on käynyt töissä jo viikon.  Se ei mennyt sinne kovin innoissaan. Mutta minä, minä olen vaan tässä. Kaikki on vielä ihan auki. Ei ole tärpännyt. Tiedän kyllä tasan mitä haluaisin tehdä ja sen mitä en. Kävin pitkällä aamukävelyllä uusilla rannoilla, kirjastossa ja kirjoittelin hakemuksia.

Googlaakohan työnantajat hakijoita. Jos googlaatte niin tervetuloa lukemaan! Omalla kohdalla on helppoa, nimeni on sen verran erikoinen, että kaikki hakutulokset tosiaan liittyvät minuun… toisin on matti virtasilla.

Mainokset

Äitini kompostikasassakasvaa aina kurpitsoja, paljon. Olen monesti ottanut palleron Halloween-lyhdyksi, mutta tänä vuonna mielessä oli muut suunnitelmat. Söin Los Angelesissa aivan ihanaa kurptsakakkua ja halusin tehdä jotain samankaltaista itsekin.

k

k

k

Onnistuin hyvin. Nappasin ohjeen täältä: Linkki. Noudatin ohjeistusta muutoin, mutta mausteita kuten kanelia ja kardemummaa laitoin ylimääräistä ja käytin hassel-pähkinärouhetta. Kurpitsa sosetta ymppäsin taikinaan n. 5 dl. Herkkua, suosittelen.

Meillä jyrisee. Asunnossa on alusta asti kuulunut kummaa melua pari kertaa illassa ja muutaman kerran päivällä. Sain sentään eräänä päivänä valaistuksen asiasta. Ryminää ei aiheuta kaksitoista patteriputkia hakkaavaa apinaa eikä ilmastointikanavassa juokseva oravalauma vaan kyse on siitä, että joku tekee myyräntöitä allamme. Länsimetrohan se siellä etenee Tapiolasta kohti Otaniemeä.

k

Eivät ole kovin rentouttavia mielestäni tällaiset ostosparatiisit kuten Nizza ja Monaco. Vaikka löytyy niistäkin jotain. Matkalla Monacoon (taas vuoria kierrellen) löytyi hienoja maisemia, Monacosta löytyi hienoja autoja ja Nizzasta muutama hieno pikkuautokauppa. Rannallakin taas seikkailtiin. Ei ole mikään hiekkaranta tämä täällä vaan melkosta murkulaa. Kauniita hioutuneita murkuloita. Pojalla ei meinannut pysyä enää housut jalassa kun oli taskut täynnä parhaita leipäkiviä. Huomenna lennämme Suomeen…

 

Eilen seikkailimme Avignonin seikkailut loppuun. Kävimme kirpputoreilla ja linnakkeessa. Sattumalta päädyimme myös seuraamaan autokisaa. Kilpurit eivät olleet ihan tavallisia kaaroja vaan polttomoottorilla varustettuja kauko-ohjattavia. Hieno harrastus ja hyvät pärinät. Tänään autoilimme yli kukkuloiden takaisin Nizzaan. Olen hyvin tyytyväinen, ettei poika ole perinyt minulta matkapahoinvointitaipumusta. Itselläni oli paikoin tosi huono olo kun tie mutkitteli miten sattuu vuorten lomassa. Maisemat olivat taasen hienoja.

k

k

Illalla ehdimme tehdä pienen visiitin kaupungin rannoille. Meri jatkuu taivaan rantaan ja maapallo todella on pyöreä, tai ainakin kaareva. Heitettiin myös kiviä, aina.

k

k

k

Huomiseksi on suunniteltu pikku päiväretki Moacoon…

k

Täällä sitä ollaan välimeren maisemissa. Taas on uutta ihmeteltävää kun en ole ennen ollut. Nizzasta lähdettiin heti autoilemaan Touloniin ja nyt ollaan edetty Avignoniin. Tämä on hieno muurien ympäröimä kaupunki. Fiilikset etelä-Ranskasta on huomattavan positiiviset verrattuna muinoin koettuun Pariisin käyntiin. Täällä kasvaa kaikkea ihanaa joka nurkalla; oliivipuita, laventelia, maustekasveja.  Maksullisten moottoriteiden välttely on johtanut meidät melko mutkikkaille vuoristoteille. Näkymät on moninpaikoin huikeat. Autona tällä kertaa palvelee Renault Clio. Suomalaiseen makuun ja varsinkin viime kesän jälkeen täällä on oikein hyvä lämmin sää n. 20 astetta… paikalliset kyllä taipuvat paikoin jo villatakkien ja myssyjen puoleen…

Täällä sitä ollaan ja säntäillään Espoossa ja ympäristössä. Tai kai tämä on ihan normaalia etelän ihmisen elämää. On tainnut vähän vuoden aikana unohtua tämä tämmöinen multitasking. Asunto ei ole vielä valmis. Paitsi että meillä on vielä tavaran järjestely kesken niin myös talon perusparannuksen suorittaneella rakennusurakoitsijalla on hommat vaiheessa. Kaikenlaista pientä ärsytystä aiheuttavaa pikkuvikaa löytyy sieltä ja täältä. Ne ei varmaan ärsyttäisi niin paljon ellei kyse olisi täysin uudistetusta talosta ja asunnosta. Sijainti on hyvä ja ympärillä paljon kiinnostavia kävelyreittejä minulle ja leikkipuistoja pojalle.

Vaiheilun ja säntäilyn lomassa meinasi melkein unohtua, että meillähän lähtee huomenna lento kohti Nizzaa ja muita etelä-Ranskan maisemia. Katsotaan päivittyykö blogi sieltä.

k

Uusi asunto on aivan ihana. Tykkään erikoisesta pohjaratkaisusta, siitä että kaikki on uutta ja ikkunoista avautuvista maisemista. Talo on 60-luvulta, mutta siinä on tehty kaikki uusiksi juuri ennen muuttoa.  Tai siis urakan piti kai valmistua ennen muuttopäivää, mutta näyttää remppamiehillä vielä hommaa riittävän. Asunto sentään oli ehditty saada valmiiksi.

Ollaan haalittu kamojamme kasaan joka puolelta Suomea. Niitä oli jemmassa vähän siellä ja täällä. Huomenna ajellaan viimeinen (?) kuorma Espooseen ja sitten vaan etsimään kaikelle rojulle paikkaa. Paljosta voinee luopua. Jos ei niitä kerran vuoteen tarvinnut niin ehkei sitten jatkossakaan.

k

k

Parhaillaan olemme Pöytyällä. Äidin puutarhassa on taas kypsynyt aivan ihania pikku-päärynöitä. Tein niistä tortun, johon minulla oli ohjeena vain kuva. Hyvää tuli.

Karkausvuosi Ivalossa alkaa syyskuun lopulla. Minä 27v., mies ~30v. ja poika 3v. Ei tämä mikään kolmenkympinkriisi ole, eipä. Katsotaan miten käy.
Mainokset