You are currently browsing the category archive for the ‘Ivalo’ category.

k

Ivalojoenrannoilla on monessa paikassa sisäkurvissa hienoja hiekkarantoja. Yleensä rantaelämää viettävät porot, sillä tuulisella rannalla ei ole ötököitä.

k

k

Vaikka sää ei ehkä ihan rantakelin mitoissa eilen iltasella ollutkaan, kävimme pienellä rantalomalla. Me pojan kanssa rakensimme hiekkakaupungin autoille ja mies kahlasi kalavehkeineen joessa. Täydellinen lomakohde siis, jokaiselle jotakin. Ja päässä soi tämä. Vanha mutta hyvä.

k

k

Kotiinviemisiksi tuli pari Harria. Myöhemmin illalla mies haki vielä kotirannasta Siian eli savupannu kuumenee tänään.

k

Viikko vierähti, lähinnä sadetta pidellessä. Maanantaina oli vielä kaunista ja kävimme pojan kanssa testaamassa kunnan lapsile tarjoamaa kesätoimintaa. Kunta on pikapikaa puuhannut liikennepuistoa jääkiekkokaukaloon. Se oli vielä alkuviikosta kovin keskeneräinen, mutta autoja sai jo hiukan testailla. Lisäksi kokeilimme uutta urheilukenttää. Kentällä pidetään pari kertaa viikossa liikuntaleikit nimistä kerhoa. Pitää koittaa kiikuttaa tuota poikaa sinne.

k

k

Sitten alkoikin sataa, kylmää sadetta. Ei sentään räntää meidän pihalla. Heti kun säätiedotus lupasi parempaa lähdimme metsäretkelle. Vietimme yhden yhden yön Tuulisjärven rannalla. Testasimme pojan syntymäpäivälahjaksi saamien retkikamppeiden toimivuuden. Hyvin piti uusi makuupussi lämpimänä. Minun mieltäni vaan ei lämmittänyt se, kun poika vieressä valittelee, että tulee kuuma jos ei ota käsiä pois pussissa ja itse palelen omassani. Minä nyt palelen aina. Tarkoitus oli viihtyä hiukan pidempään mutta lähdimmekin kotiin heti aamusta kun kova tuuli puhalsi pitkin järvenselkää suoraan leiripaikkaamme ja vettäkin alkoi vihmoa. Nyt on sitten taas märkää.

k

k

Muistakaa arvonta toisen blogin puolella. Vielä muutama päivä aikaa jättää kommentti. 

k

Mansikkakakku, belgialaisia mansikoita säästelemättä. Kyllä se niin on, että kun on vaikkapa tuolla Belgiassa käynyt ja paikalliselle torilla heidän mansikoitaan syönyt niin eivät ne oikeasti kotimaisista ratkaisevasti eroa, hyviä ovat. Että ei ole pakko olla suomalaista, varsinkaan jos sitä ei ole tarjolla. Muut ovat varmaan jo kauan sitten maistelleet suklaaseen kastettuja mansikoita, mutta minä söin ekat vasta keväällä Luxemburgissa. Valkosuklaaseen kastettu mansikkavarras oli ihan parasta mitä on ja niinpä minäkin tein kakun päälle valkosuklaamansikoita.

k

k

Kokkoa piti hiukan hakea ja lopulta päädyimme sen ainoan lehdessä ilmoitetun kokon ääreen, Hotelli Kultahipun rantaan.  Olisi ollut kiva löytää jokin vähän syrjäisempi paikka, vaan eipä löytynyt. Rannassa kovasti kohistiin, kun Johanna Tukiainen oli saapunut kylään yllätyskeikalle kyseiseen hotelliin. Eipä näkynyt naista sentään kokolla, hyvä niin.

k

Kävimme eilen Ivalon Kesämarkkinoilla. No joo, ei ollut kovin kesäistä. Ostimme lakunauhoja ja kesäkukkia. Istutin Marketat ruukkuun ja raahasin postilaatikolle. Jos ne siellä piristäisivät ohikulkijoita ja posti-patea (tai sitten päätyvät ohikulkevan poron aamupalaksi). Postinjakaja onkin viimepäivinä ahkerasti kantanut laatikkoomme paketteja ja kortteja ensiviikon syntymäpäiväsankarille.

Ivalon uimahalli nimittäin. Tällainen syrjäkunta on hieman sisäänpäin lämpiävä noiden paikkojen sijaintitietojen suhteen. Että netissä lukee uimahallin aukioloajat ja epämääräinen sijainti rajavartiostolla vaan osoitetta ei löydy mistään. Eikä sitä rajavartioston rakennuksissa hirveästi kehtaa ilman selvää määränpäätä seikkailla. Mutta nyt löysimme hallin ja se oli ihan hyvä halli. Pieni, mutta hyvä (ja menee tietysti kohta pian kesäksi kiinni). Sama osoitettomuus vaivaa muutakin paikallista toimintaa. Ties kuin monet kokoperheen pilkkikisat ja muut talviriehat järjestettiin Karsimukassa. Että missä? Eihän tuollaista missään kartassa lue. MLL:n perhekerho kokoontuu Stönöllä. Että missä, häh? Kai sitä pitäisi kääntyä jonkun paikalisen parturikampaajan tai muun tietotoimiston puoleen…

Tässä kaikille etsiville linkki. Ivalon uimahalli sijaitsee tässä Rajavartioston rakennuksessa. Katoksessa roikkuu kaiverrettu puinen kyltti joka ohjaa oikeaan suuntaan. Sitten rakennuksen sisällä pitää osata suunnata kohti kellaria ja siellä se on.

Vesi on korkealla. Mutta niin on onneksi meidän rantakin. Kuivaa töyrästä on meidän rannassa vielä kolmisen metriä (vertikaalisuunnassa). Kylällä sen sijaan alkaa kohta varpaat kastua. Ei onnistu mieheltä kalastus kun rantaviiva on ihan metsässä. Käytiin koskella katsomassa. Tässä vertailuksi kuvat syksyltä ja keväältä.

k

Lokakuu 2011

k

Toukukuu 2012

k

 Nousee – Soul Captain Band

k

Kylässä kävi tänään Simo-taikuri. Se Jokeri-Pokeri-Box -mies. Omassa lapsuudessani kova sana oli Timo-taikuri, Simo tuli kuvioihin 90-luvun puolivälissä ja vetää siis edelleen samalla meiningillä. Käytiin pojan kanssa katsomassa, ja show-upposi hyvin alle kouluikäisiin katsojiin. Shown innoittamana piti puhaltaa ilmapalloeläin. Eka pitkästä aikaa niin ei ole ihan muotovalio.

k

k

Ollaan tässä reissaillessa kelattu kevättä ensin pikakelauksella eteenpäin ja nyt takaisin taaksepäin. Euroopassa kun oli jo melkoisen kesäiset tunnelmat, Pöytyälläkin kevät ihan täydessä vauhdissa ja äidin puutarha ihania kukkia täynnä. Tänään palasimme Ivaloon. On täältä sentään lumet suurimmaksi osaksi lähteneet. Joessa on vielä jäätä jonnin verran. Tänään oli aika kurjan näköistä kun satoi kylmää vettä, toivottavasti huomenna näkyisi keväinen aurinko. Palailemme taas arkeen. Kalastuskausi taitaa alkaa ihan lähipäivinä ja toivottavasti myös grillikausi. Kesäsuunnitelmat ovat sellaiset, että kesäkuussa hyttysiä, heinäkuussa mäkäräisiä ja elokuussa polttiaisia. Eli paljon ompelua parvella. Ostin matkoilta kaikkea ihanaa materiaalia, mutta niistä enemmän toisen blogin puolella.

Anteeksi jos on ollut hiukan hiljaista. Meille tuli eilen vieraiksi miehen vanhemmat aka Mummo ja Vaari. Sitä ennen piti hiukan siivota ja vähän valmistella ruokia. Tein karjalanpiirakoita ja keksejä. Tänään haettiin kelkka. Muutamaksi päiväksi. Heti piti rellestää Saariselälle. Nyt olivat reitit hyvässä kunnossa. Viime viikolla satoi melkoisesti uutta lunta ja osa urista oli hiljan lanattu. Huomenna rellestetään miehen kanssa Inariin, tai ainakin niin on suunniteltu.

k

k

Palasimme tänään paikallisten harrastusten pariin. Käytiin katsomassa miltä moottorikelkkojen kiihdytyskisat näyttivät. Vauhdikkaita kelkkoja, mutta muutoin tapahtuma ei ollut kovin vauhdikas. Tai ehkä me vain totuttiin Amerikassa liian isoon menoon. Siten on yksi pähkinä. Kookospähkinä. Söin matkalla tuoreella kookosraasteella leivitettyä katkarapua ja se oli hyvää, ajattelin kokeilla kanaan. Luulin kyllä, ettei ole mitään toivoa löytää Ivalosta kookospähkinää, mutta kaupassa odotteli yksi pieni eksynyt pähkinä minua.

k

k

Nyt on se vanha ongelma: Kuinka saisin rikki kooskpähkinän?

Mies puhui jotain akkuporakoneesta.

Karkausvuosi Ivalossa alkaa syyskuun lopulla. Minä 27v., mies ~30v. ja poika 3v. Ei tämä mikään kolmenkympinkriisi ole, eipä. Katsotaan miten käy.