You are currently browsing the category archive for the ‘Muuta’ category.

kv_kone

Kaikki pakattu? Tänään lähdemme lentoon. Jännittää kun en ole aiemmin lentänyt pojan kanssa kaksistaan. Eipä kai se juuri junamatkailua ihmeempää ole, mutta jännittää silti.

Jos olen vanhemmiltani jotain oppinut, niin ainakin kaksi lähtemiseen liittyvää tottumusta. Isäni peruja lienee pyrkimys saattaa koti mahdollisimman siistiksi ennen lähtöä. Että olisi sitten kiva palata puhtaaseen kotiin. Muistan miten pienenä inhosin huoneen siivoamista ennen mummolaan lähtöä. Järkisyyt puhuvat tätä tapaa vastaan vahvasti. Koita siinä nyt lähtöstressissä huolehtia paitsi tarpeellisten kamojen mukaan tulosta, myös siivoamisesta.

Äidiltä tarttunut oppi on kenties vähemmän stressaava, mutta jokseenkin ärsyttävä sekin. Minut on ehdollistettu kämään vessassa aivan viimehetkellä. Pissahätä iskee sillä hetkellä kun ulko-ovi aukeaa. Eikä auta vaikka hetkeä aiemmin olisi käynyt ennakkoon.

Todennäköisesti siirrän kumpaakin tapaa eteenpäin seuraavalle polvelle. Poika parka.

Mainokset

On aika päivittää tänne hieman valoisampaa maisemaa. Aamut sarastavat taas sen verran aikaisin, että uskallan kävellä kotiin rantaraittia pitkin.

k

kv_valoa

k

Kun ei ole töitä ja pyörii päivät yksin kotona, voi tehdä ihan mitä haluaa. Voi juoda rauhassa aamukahvia ja lukea lehteä kello 10 asti. Voi käydä kaupassa keskellä päivää, ilman ruuhkaa. Voi ommella, levittää kaikki tilkkunsa pitkin olohuonetta ja inspiroitua niistä. Voi neuloa, aloittaa ainakin viisi erilaista yritelmää ja edistää kutakin vain muutaman silmukan päivässä. Voi tehdä ruokaa rauhassa, vaikka salaa lettuja lounaaksi ihan vaan itselleen. Voi sopia tapaamisia katsomatta kalenteria, kaikki päivät ja ajat sopii. Ei tarvitse panikoida, jos pojan pää on aamulla täynnä räkää. Voi katsoa ruutu.fi:stä ohjelmia, joita ei kehtaa laittaa tallentumaan boksille miehen nähtäville. Voi vaikka rakentaa pojan legoista R2D2-robottia koko iltapäivän ihan yksinänsä. Ihan unelmaa, mutta onneksi se loppuu kohta.

Olen saanut töitä. Pääsen viikon tai kahden kuluttua jatkamaan määräaikaisen projektitutkijan uraani uudessa paikassa, uusien haasteiden parissa. Ihan parasta on, että pääsen kurkkimaan kromosomeja, tykkään niistä.

k

kv_tiuku

k

Muutakin projektia tässä on tullut viriteltyä. Aloimme viikonloppuna sijaisperheeksi Tiuku-tytölle. Tiuku muutta siskon luokse Saksaan kunhan rokotuksensa voimaantuvat.  Lappikaan ei ole päässyt unohtumaan, jotain siihen liittyen on vireillä, mutta siitä lisää joskus toiste…

Mies lähti etelään. Pääkaupunkiseudulle PR-matkalle. Reissun tavoitteena työsopimus. Ollaan siis pojan kanssa kaksin kotosalla. Se tarkoittaa, että rakennan paljon legoilla, teen rannalle ison hiekkakaupungin, suostun jopa pariin mielikuvitusleikkiin, soitan tärkeitä puheluja, laitan ovet yöksi lukkoon, siivoan, ideoin, teen ruoaksi kaalipataa ja pojalle mielensä mukaista sipulitonta liha-perunalaatikkoa.

k

k

Viimeiset Marketat raksin maljakkoon. Täällä alkaa jo syksy. Lehdet kellastuvat, puolukat punastuvat, sieniä on ihan kamalasti, yksi kylmä yö pehmensi juuri kypsyneet mustikat…

Mielensäpahoittaja on Tuomas Kyrön luoma mainio hahmo. Mielensäpahoittaminen on perheessäni hyvin tyypillistä. Mies nimittää minua toisinaan ammattiloukkaantujaksi, vaikkakin mielestäni äitini ja siskoni ovat vielä minuakin parempia ko. hommassa. Toivottavasti eivät pahoita mieltään tästä kirjoituksesta. Valitettavasti luulen, että myös poika on perinyt mielensäpahoittamisen jalon taidon. Eli jos joku kartoittaa mielensäpahoittamiselle altistavaa geeniperimää, niin täällä olisi hyvä perheaineisto tarjolla. Tai voinhan minä sen kartoituksen tehdä itsekin, kunhan joku hoitaa rahoituksen kuntoon.

Niin että, kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun eilen klo. 11.40 menin Ivalon Osuuspankkiin aikomuksenani hankkia käteistä rahaa Amerikan matkaa varten ja hetken uutta ympäristöä ihmeteltyäni totesin, että pankin ainoalla normikassalla nökötti julistus ’Kassapalvelut suljettu klo. 11.30-12.30’. Oli pankissa silti työntekijöitä, varmaan puolentusinaa toimihenkilöä nökötti kopperoissaan pasianssia pelaamassa luultavasti. Eräs tuli sitten tiedustelemaan minulta, millä asialla liikuin. Kerroin, että rahaa olisi saatava, matkaa varten hiukan enemmän käteistä, eikä niin kovin usein kylällä käydä, että viitsisin tulla takaisin kassan aukioloaikaan. Vaan eivät voineet auttaa, muutkin kuulemma osaavat käyttää kassaa, vaan eivät voi kesken päivän toisen kassaan koskea. Ja olivat muka päästäneet sen ainoan kassaimmeisen ruokatauolle jonnekin muualle, eikä häneen saanut millään yhteyttä. Luulen, että oikeasti tämä kyseinen kassapirkko oli viereisessä taukohuoneessa syömässä janssoninkiusausta ja nauramassa partaansa. Lähdin pois tyhjin käsin, mieleni pahoittaneena ja paiskoin ovia.

Toinen asia josta mieleni niin pahoitin on nämä tv:n kokkiohjelmat, jossa innoitetaan ihmisiä kokeilemaan vaikka ja mitä kuten esim. tänään tuorepastan tekoa ihan itse. Että kasa jauhoja pöydälle, muna keskelle ja siitä se syntyy. Ei ihan syntynyt tai ei se ainakaan juuri pastaa muistuttanut, mutta syötiin silti ja hengissä ollaan. Mutta kyllä minä niin mieleni pahoitin…

Kaikille lukijoille Hyvää Ystävänpäivää!

Täällä on 30 astetta pakkasta. Siis 30 astetta, ehkä hiukan ylikin. Tästä ei selvitä ilman supersankari-alteregojamme Polypropeeni-miestä ja Merinovilla-naista. Liikkeelle oli lähdettävä, koska äiti piti viedä lentokentälle ja kansalaisvelvollisuus täyttää. Mä liputan näiden puolesta:

k

Leena Hefner os. Herppeenluoma. Hirrvittävän hieno hahmo ja hirrveen hienosti laitettu tukka.

k

Stig – Laululeija. Tää Euroviisuihin. Jooko?

k

Ja tänä iltana. Kakkonen on ykkönen.

Kädet ylös ja kaikki messiin!

Jos kutajota kiinnostaa kurkistaa täkäläiseen menoon ja saamelaisten huumoriin, niin kurkatkaapa TV2:n puolelle torstaisin klo. 21 tai uusinta sunnuntaisin klo. 20.20. Eli siis eka jakso uusintana tänään! Ja kurkkia voi myös Youtubessa esim. tätä. Matskua on kuvattu näillä nurkilla ja Helsingissä, ohjelmassa kuulee kivasti myös saamea. Kompastuskiveksi voi muodostua shown nimi, kun ainakaan meidän digiboksin ajastimen haku ei tunne ääkkösiä.

Onko kaikki huomanneet, että tänään alkoi teattereissa pyöriä vuoden paras elokuva. Se on tietenkin Herra Heinämäki ja leijonatuuliviiri. Piti mennä katsomaan tuota pojan kanssa, mutta sepäs onkin K-7. En tiedä onko poika yhtä Herra Heinämäki fani kuin minä, tai että onko ylipäätään kukaan, mutta minä olen. Tekijäporukkahan on pitkälti samaa kuin Kummelissa aikoinaan ja homma tehty samaan tapaan veitikka silmäkulmassa. Suosittelen, vaikken siis ole itse nähnytkään.

k

Karkausvuosi Ivalossa alkaa syyskuun lopulla. Minä 27v., mies ~30v. ja poika 3v. Ei tämä mikään kolmenkympinkriisi ole, eipä. Katsotaan miten käy.