You are currently browsing the monthly archive for lokakuu 2011.

Suosittelen Harjusta.

Tarvitset:

      • 1 kalamiehen
      • 1 virvelin
      • 3 rkl karkeaa merisuolaa
      • n. 50 g voita

Sitten vaan Harrit uunivuokaan, hierotaan suolaa sisälle ja päälle, samoin voita ja uuniin n. 200 astetta  puoli tuntia. Hyvää on.

Mainokset

Tapahtuu juuri nyt Ivalossa:

Terassillamme istuu pöllämystynyt hiiripöllö. Raukkareppana lensi päin ikkunaa eikä vielä ilmeisesti muista kuka oikein on. Katse on kirkas ja raajat liikkuvat, mutta siinä se vaan istuu ja ihmettelee. Talitintitkin uskalsivat käydä terassin kaiteella kurkkimassa saalistajaa. Että tällainen luontokokemus tänään.

Tiedättekös, että kun ei ole töitä on jotenkin koko ajan niin paljon puuhaa, ettei ehdi netissä pyörimään. Kuluneen viikon seuranamme oli isäni ja siksi puuhaa oli entistä enemmän. Seikkailimme lähiseudulla ja heitimme lenkin jopa Norjaan Kirkenesiin saakka.

Lähiseudun kohteista yksi oli Kiilopään huippu. Poikakin jaksoi hienosti kiivetä 2 km portaat 546 metrin korkeuteen ihan omin pikku jaloin.

Lisäksi harrastimme melontaa kotijoella. Olemme vielä sen verran kokemattomia melojia, ettemme uskalla ottaa poikaa kiikkerään jollaan, siksipä melonta on mahdollista vain lisäväen läsnäollessa. Kivaa puuhaa. Emme tosin myöskään uskalla harrastaa koskimelontaa joten tuossa on vain semmoinen parin kilometrin pätkä kahden kosken välissä jota sahata ees taas.

Sää hiukan masentaa. joka päivä semmoiset muutama lämpöaste ja sadetta jossain vaiheessa päivää. Paikalliset veikkasivat Inarilaisessa, että lokakuun toisella viikolla olisi ensilumi maassa. Samaan taisi luottaa läheinen hiihtokeskuskin avatessaan hiihtokauden viikko sitten. No ei ole lunta, yöpakkasetkin ovat harvassa. Mutta tällä mennään, metsäretkeily jatkuu. Löysimme hyvän taimenjärven.

Muutto onnistui aikataulussaan, kiitos reippaille muuttomiehille. Olemme kotiutuneet Ivaloon hyvin. Kotimökki täytti kaikki odotukset (paitsi haaveen leivinuunista). Tässä muutaman viikon aikana olemme:

    • saaneet tavarat suunnilleen omille paikoilleen
    • järjestelleet polttopuita talvenvaralle
    • leiponeet pullaa pakkaseen vierasvaraksi
    • saaneet hesarin kulkeutumaan postilaatikkoomme (tosin päivän viiveellä)
    • lämmittäneet takkaa päivittäin (se ei ole kovin varaava)
    • todenneet painovoiman todella olevan suurempi pohjoisessa tai sitten vaaka on rikki (muuta selitystä suurille lukemille on vaikea keksiä)
    • nähneet revontulia kerran
    • käyneet pojan kanssa kerhossa kerran viikossa
    • käyneet työkkärissä esittämässä hankalasti työllistettäviä (onnistui kai)
    • nousseet kaunispäälle (autolla)
    • metsäretkeilleet yksin, kaksin ja kolmin
    • metsäretkeilleet aina kun sää sallii
    • metsäretkeilleet noin joka toinen päivä
.
Kyllä metsäretkeily töissä istumisen voittaa. Mies kalastaa, en saa kuulemma kehuskella saaliilla. Me pojan kanssa seikkailemme. Poika kiipeilee kaatuneissa puissa ja kompuroi poluilla, mutta ihan hyvin jaksaa reippailla. Minä poimin puolukoita siinä sivussa, muita metsän antimia ei ole näkynyt. Sitten paistetaan makkaraa nuotiolla ja hätistellään kuukkeleita. Muita pongattuja eläimiä mm. poro, hiiripöllö, pohjantikka, kettu, sopuli, myyrä, harjus…
.

Etelässä kai odotellaan lehtien kellastumista, täällä odotellaan jo ensilunta. Niin ja Pappaa joka reissaa kylään perjantaina.

Karkausvuosi Ivalossa alkaa syyskuun lopulla. Minä 27v., mies ~30v. ja poika 3v. Ei tämä mikään kolmenkympinkriisi ole, eipä. Katsotaan miten käy.